Siirry pääsisältöön

Vapaaehtoisten meripelastajien avulla yhteiskunta säästää kymmeniä miljoonia – tuki nostettava riittävälle tasolle

Vapaaehtoisten meripelastajien yhteiskunnalle tuottama arvo on 100 miljoonaa vuodessa. Valtion budjettitukea saamme 204 000 euroa. Onko yhtälö tasapainossa?

Mediassa on kirjoitettu viime aikoina paljon Meripelastusseuran rahatilanteesta. Viime viikolla uutisoitiin, että Onvestin 200 000 euron lahjoitus pelasti Meripelastusseuran rahapulasta. Ja niinhän se tekikin – joksikin aikaa. Perheyritys Onvestin avokätinen lahjoitus varmistaa, että saamme pidettyä pelastusalukset vesillä ja vapaaehtoiset meripelastajat valmiina auttamaan vesillä pulaan joutuneita kuluvan kauden loppuun asti. Emme kuitenkaan voi tuudittautua siihen uskoon, että joka vuosi jokin yhteiskuntavastuunsa tunteva yritys tulee apuun.

Keväällä toteutetun tutkimuksen mukaan Meripelastusseura koetaan vesillä liikkujien keskuudessa tarpeellisena, turvallisuutta lisäävänä ja luotettavana organisaationa. Seuran toiminnan tärkeimpinä vaikutuksina pidettiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantumista sekä turvallisuuden tunnetta vesillä liikkuessa.

Tutkimustuloksia tukevat selvät luvut. Vapaaehtoiset meripelastajat pelastivat vesillämme viime vuonna 46 ihmistä todennäköiseltä menehtymiseltä. Pelastus- ja avunantotehtäviin lähdettiin yhteensä lähes 2000 kertaa ja apua sai kaikkiaan yli 3500 ihmistä. Liikenteen turvallisuusviraston käyttämän laskentakaavan mukaan säästyneiden ihmishenkien arvo yhteiskunnalle on lähes 80 miljoonaa euroa.

Meripelastusseuralla on rannikolla ja sisävesillä yhteensä 62 pelastusasemaa, joille sijoitettujen 135 pelastusaluksen miehistöissä toimii noin 1400 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyömme arvo on yhteiskunnalle 20 miljoonaa. Jos vapaaehtoisten tekemä työ ostettaisiin ulkopuolelta virkatyönä, maksaisi se yhteiskunnalle jopa 60 miljoonaa. Eikä vähäarvoista ole myöskään vapaaehtoisen meripelastustyön vapaaehtoisille itselleen tuottama merkityksellisyys ja onnistumisen kokemukset.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vapaaehtoisten meripelastajien tehtävämäärä on kasvanut tasaisesti. Siitä huolimatta yhteiskunnan tuki toiminnallemme on pienentynyt radikaalisti. STEA:n veikkausvoittorahoista uusien pelastusalusten hankintaan myöntämät avustukset ovat pienentyneet 85 prosentin osuudesta 70 prosenttiin muutamassa  vuodessa ja alusten korjaukseen myönnetyt avustukset 100 prosentista 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa meille 450 000 euron omarahoitustarvetta vuosittain.

Tilannetta vaikeuttaa myös ns. lästimaksujärjestelmän kumoaminen vuonna 2015. Sitä ennen Seura sai noin 300 000 euroa tuloa lästimaksuista vuosittain. Lästimaksujärjestelmän korvaaminen Rajavartiolaitoksen kautta tulevalla valtionavustuksella on kuitenkin pienentänyt vuotuista avustusta lähes 100 000 eurolla.

Meripelastusseura on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon järjestö. Tavoitteemme ei ole rikastua, vaan saada ylläpidettyä toimintamme korkeaa tasoa vesillä liikkuvien turvaksi jatkossakin; korvata vanhentuneet pelastusalukset uusilla ja tarkoituksenmukaisilla, pystyä korjaamaan olemassa olevaa kalustoa tarpeen mukaan sekä kouluttamaan ja varustamaan vapaaehtoismiehistömme. Siihen pystymme jatkossakin, jos valtion vuotuinen tuki nostetaan 600 000 euroon.

Missään nimessä emme ole heittämässä hanskoja tiskiin myöskään oman varainhankinnan osalta. Jatkamme yhteistyötä nykyisten tukijoidemme kanssa ja työskentelemme aktiivisesti uusien rahoittajien ja kumppanuuksien löytämiseksi. Tavoitteeni  on, että jatkossa pystyisimme ylläpitämään toimintaamme riittävällä tasolla jäsenistömme tuella sekä STEA:n veikkausvoittovaroista myöntämien ja suorien valtionavustusten avulla, jolloin voisimme ohjata mahdollisen yksityisen rahoituksen toimintamme edelleen kehittämiseen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa jätti eduskunnan puhemiehelle 16.8. kirjallisen kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy Suomen Meripelastusseuran toiminnan turvaamiseksi, miten hallitusohjelmassa luvatun liikenneturvallisuusstrategian valmistelussa otetaan huomioon vesiliikenteen turvallisuustoimet ja mitä toimia hallitus aikoo tehdä vesiliikenteen turvallisuuden edistämiseksi? Odotamme mielenkiinnolla ministeri Maria Ohisalon vastausta.

Jori Nordström
toimitusjohtaja
Suomen Meripelastusseura

Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjallinen kysymys.