Emme ole supersankareita, mutta kunnon välinein saamme ihmeitä aikaan
Vapaaehtoiset meripelastajat ovat rientäneet tänä vuonna vesillämme apuun jo lähes kaksituhatta kertaa. Yhdeksän ihmistä on pelastettu todennäköiseltä menehtymiseltä ja kaikkiaan apua on saanut yli neljätuhatta. Kaikki tämä tehdään vapaaehtoisvoimin, mutta se ei ole mahdollista ilman kunnollisia työvälineitä.
Voidakseen pelastaa ja auttaa vesillä hätään joutuneita, vapaaehtoiset meripelastajat tarvitsevat tehokkaat ja toimivat pelastusalukset, joissa on asianmukaiset pelastusvarusteet. Miehistöjen jäsenet tarvitsevat myös laadukkaat turvallisuusvarusteet, jotta pelastajasta ei tule pelastettavaa. Suomen Meripelastusseuran tehtävä on hankkia pelastusalukset ja varusteet miehistöilleen.
Vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tuottama arvo yhteiskunnalle on pelastuneina ihmishenkinä ja avovesikauden jatkuvana pelastusvalmiutena yli 35 miljoonaa euroa vuosittain. Valtion Meripelastusseuran toimintaan ohjaama tuki on kuitenkin pienentynyt tasaisesti jo monta vuotta, mikä tekee vapaaehtoisen meripelastustoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta haastavaa.
Uudet pelastusalukset ensi kesäksi Tammisaareen ja Tornioon
Meripelastusseura on tilannut Kewatec Aluboatilta kaksi uutta pelastusalusta, jotka sijoitetaan Tammisaareen sekä Meri-Lapin Meripelastajien Tornion pelastusasemalle. Veneet aloittavat päivystyksen vesilläliikkujien turvana kesän 2021 alussa.
– Kymmenmetrisissä alumiinirunkoisissa veneissä on meripelastusvarustus, joka sisältää kevyen palonsammutus- ja tyhjennyskaluston sekä ensiaputehtäviin tarvittavat varusteet. Tornion vene varustetaan perämoottorilla ja Tammisaaren vene vesisuihkupropulsiolla. Tornion veneen huippunopeus on 42 solmua ja Tammisaaren 35 solmua, kertoo Meripelastusseuran tekninen päällikkö Taneli Mauno.
– Erikoisuutena veneissä on hydraulisesti avattava keulaportti, joka muun muassa parantaa mahdollisuuksia rantautua luonnonsatamiin ja helpottaa potilaan siirtoa veneeseen.
Jokaisen pelastusaluksen hankinta on Meripelastusseuralle suuri taloudellinen ponnistus.
– STEA:n veikkausvoittovaroista uusien pelastusalusten hankintaan myöntämä tuki kattaa 70 prosenttia hankintahinnasta. Loput 30 prosenttia Meripelastusseura ja paikallinen meripelastusyhdistys rahoittavat itse, kertoo Taneli Mauno.
Päivityskorjaamalla entistä ehompaa
Aina ei hyvin palvellutta pelastusalusta tarvitse korvata uudella.
– Jos aluksen runko on kunnossa ja sille on mahdollista saada esimerkiksi tekniikkaa uusimalla vähintään kymmenen vuotta lisää käyttöikää, alus voidaan päivityskorjata, Taneli Mauno sanoo.
Päivityskorjauksen tavoitteena on nimensä mukaisesti päivittää pelastusalus vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin. Useimmiten sillä haetaan lisää nopeutta ja parempia käyttöominaisuuksia.
– Esimerkiksi viime talvena päivityskorjatun, Etelä-Saimaalla toimivan PV Willimiehen moottori vaihdettiin uuteen ja vesisuihkuvetolaite kokoluokkaa suuremmaksi, Mauno kertoo. – Tänä talvena on korjausvuorossa saman alustyypin PV Degerby Loviisasta.
Laivanvarustajia pelastusaluksille
Meripelastusseura etsii tukijoita pelastusalusten rahoittamiseen pari vuotta sitten käynnistetyllä Laivanvarustaja-ohjelmalla. Merkitsemällä osuuden jommastakummasta rakenteilla olevasta aluksesta voi kohdistaa tukensa vilkkaasti liikennöidylle Suomenlahdelle tai haastavien olosuhteiden Perämerelle. Yhteiskuntavastuullisten laivanvarustajien joukkoon pääsee jo 1 000 euron lahjoituksella. Tuki on mahdollista kohdistaa myös päivityskorjattavaan Loviisan alukseen.
Tue vapaaehtoisten pelastustyötä, ryhdy laivanvarustajaksi ja auta meitä auttamaan!
Kuva: Jukka Leikkonen
