Täydellistä merikarttaa metsästämässä
Ilman karttaa vesillä liikkuminen onnistuu tutuilla vesillä ja hyvissä olosuhteissa. Mutta pimeys, myrsky tai sumu, saattavat saada tututkin vedet näyttämään erikoisilta. Vierailla vesillä kartta on jo ehdoton.
Sumussa suuntavaisto katoaa
Muutama vuosi sitten pelastusvene Wiitasaari sai hälytyksen, pimeälle ja sumuiselle Keiteleelle, jossa kaksi henkilöä oli eksyksissä. He olivat lähteneet mökiltään, tarkoituksena veneillä lyhyt matka mantereelle odottavan auton luokse. Sumu ja pimeys tekivät kuitenkin kepposet ja ikänsä kyseisillä vesillä liikkunut mies lähtikin 90 astetta väärään suuntaan. Edes naapurisaari ei tuntunut tutulta, kaikki näytti niin erilaiselta. Kuvaavaa oli, että pelastusvene Wiitasaarenkin miehistö joutui ajamaan melkein uimavauhtia paikalle, niin sakea oli sumu ja karit pimeyden syleilyssä. Parin tunnin etsinnän jälkeen mies ja nainen löydettiin hieman kylmettyneinä, mutta muuten hyvävointisina. Millainen kartta olisi voinut veneilijöitä auttaa?
Paperinen merikartta on veneilijän luottokumppani
Paperiset merikartat ovat vuosikymmenet olleet veneilijöidenkin navigoinnin perusta. Nykyisin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottamien karttojen hyvänä puolena ovat aineiston luotettavuus ja paperisena ne ovat sähköstä riippumattomina aina käytettävissä. Niiden heikkoutena on kuitenkin päivittyminen. Etenkään veneilijöiden suosimista karttasarjoista ei aina oteta taloudellisista syistä uusintapainoksia. Näin löydetyt kivet ja väylämuutokset siirtyvät toisinaan hitaasti valmiisiin karttoihin. Karttoja voi toki päivittää ilmaiseksi Traficomin Tiedonantoja merenkulkijoille -palvelussa, mutta harva veneilijä niitä kuitenkaan seuraa. Eikä paperikartalle muutenkaan saa GPS:n antamaa sijaintia kuin manuaalisesti.
ECDIS-järjestelmä on ammattilaisten apuri
Kauppamerenkulussa kansainvälisessä liikenteessä elektroniset merikartat ovat valtaosin jo syrjäyttäneet perinteiset merikartat. Kansainvälisen merenkulkuorganisaatio IMO:n hyväksymän ECDIS-järjestelmän avulla laivojen ei tarvitse ylläpitää massiivista paperikarttojen varastoa. Merenkulkijoiden työaikaa säästyy myös valtavasti, kun ajantasaiset päivitykset tulevat kootusti kunkin maan väylistä vastaavien viranomaisten tietoaineistoista. ECDIS voidaan myös yhdistää GPS:ään, jolloin laivan sijainti näkyy aina ajantasaisilla ja virallisilla merikartoilla. Tällainenhan palvelu olisi erinomainen myös veneilyyn, mutta liian hyvää ollakseen totta. Käytännössä ECDIS vaatii toimiakseen massiiviset laitteistonsa varmistettuine sähkönsyöttöineen ja niin edelleen. Myös hinta kohoaa veneilijöille tähtitieteellisiin summiin.
Kätevät karttaplotterit
Kääntäkäämme katseet karttaplottereihin. Ne ovatkin mahtavia laitteita. Veneen sijainti näkyy reaaliaikaisesti sekä tarkasti ja kartan aluetta voi suurentaa ja pienentää miltei rajattomasti. Laitteet ovat myös toimintavarmoja, eivätkä vaadi jatkuvaa nettiyhteyttä. Tähän asti kaikki kuulostaa hyvältä. Jokaisella valmistajalla on kuitenkin omat käyttöliittymänsä, jolloin laitteiden näppäintekniikka vaatii totuttelua. Myös karttamerkinnät ovat eri valmistajilla erilaisia. Viitat, väylät ja loistot plottereilta löytää suhteellisen helposti, mutta muun muassa osa matalikoista ja kareista on saattanut jäänyt päivittämättä. Karttaplottereiden aineisto ei ole yhtä luotettava kuin kansallisten viranomaisten ylläpitämien aineisto. Ja vaikka käytössä olisikin uusin kartta, niin silti tietoon täytyy suhtautua varauksin. Ja jos sähkö loppuun, niin…kuinka moni osaa kertoa, missä ollaan?
Myös muuta kuin merimerkkejä
Kotimaisia karttaohjelmistoja on myös tarjolla. Niiden etuna on usein se, että niihin on merikarttojen lisäksi yhdistettynä myös muita karttoja. Näin aineistosta saadaan tarkka, kun mukana on karien ja väylien lisäksi tiet, rakennukset ja maastonmuodot. Jos taas liikkuu kotimaassa nettiyhteyksien päässä, voi käyttää sähköisiä palveluja. Niissä tieto on usein ajantasaista, sillä aineistot päivittyvät Traficomin palvelusta merikarttojen tavoin. Veneen sijaintikin näkyy GPS:n ansiosta hyvin. Mutta se mutta. Jos nettiyhteys katoaa, saattaa karttakin jäädä päivittymättä ja näyttö on pelkkää valkoista.
Ja sitten meillä on se kansainvälisen suuryrityksenkin karttapalvelu ilmakuvineen. Merenkulkuun sitä ei ole tarkoitettu, mutta silti meripelastajat tapaavat vuosittain useita sen avulla eksyksiin päättyneitä veneilijöitä. Unohtakaamme se siis vesillä.
Tähystyksen tärkeys
Yhtä täydellistä merikarttaa veneilijöille ei ole olemassakaan. Siksi Meripelastusseuran pelastusveneillä käytetään navigointiin sekä sähköisiä navigointiohjelmistoja, karttaplottereita että merikarttoja. Niin ja tietysti se tärkein, katsotaan ulos ikkunoista!
Ja haverissa vapaaehtoisten meripelastajien ylläpitämä Trossi-palvelu tuo veneesi vesiltä turvaan. Tutustu Trossiin.
Blogin kirjoittaja Jukka-Pekka Lumilahti on pitkän linjan vapaaehtoinen meripelastaja ja Helsingin Meripelastusyhdistyksen aktiivi.
Kuvat: Markku Tamminen, Seppo Lappalainen ja Traficom.
