Uusi vesiliikennelaki korostaa päällikön vastuuta
Veneilyyn liittyvä lainsäädäntö on ollut pirstaleista ja vanhentunutta. Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi vesiliikennelaki tarkentaa pelisääntöjä ja lisää päällikön vastuuta.
Suomi on maailman venetiheimpiä maita väkilukuun suhteutettuna. Maassamme arvioidaan olevan lähes 1,2 miljoonaa huvivenettä. Lukuun sisältyvät toki myös soutuveneet ja muut pienemmät veneet.
Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä.
Päällikkö vastaa
Uuden lain mukaan jokaisella vesikulkuneuvolla on oltava päällikkö, joka vastaa sen kulusta ja koko venekunnan turvallisuudesta. Veneen kunnosta huolehtiminen ja veneessä olevien riittävä ohjeistaminen on myös päällikön vastuulla.
Lisäksi päällikön vastuulle kuuluu, että kaikilla on pelastusliivit päällä olosuhteiden niin vaatiessa. Olosuhteiden arvioinnissa pitää ottaa huomioon erityisesti sää, mutta myös käytössä olevan veneen tyyppi ja nopeus sekä mukana olevien mahdolliset henkilökohtaiset rajoitukset. Vaikka laki ei sitä määrääkään, on suositeltavaa pukea liivit päälle aina jo ennen vesille lähtöä.
Vesikulkuneuvossa on käytettävä asianmukaisia merikarttoja ja merenkulkujulkaisuja, jos aiottu matka edellyttää reittisuunnittelua. Plotteri ei riitä, koska sen kartta-aineistot voivat olla vanhoja ja puutteellisia.
Myös veneessä vaadittavien varusteiden mukanaolo ja kunto ovat päällikön vastuulla. Pelastusliivien tai kelluntapukineiden lisäksi muita pakollisia varusteita moottorikäyttöisessä veneessä tai yli viiden metrin pituisessa purjeveneessä ovat tyhjennysväline ja veneen koosta riippuen airot, mela tai ankkuri köysineen. Moottoritehon kasvaessa tai mikäli veneessä on esimerkiksi polttolaitteita, tulee mukana olla lisäksi käsisammutin.
Mikä muu muuttuu?
Uuden lain myötä vuokraveneeksi lasketaan ainoastaan miehitettynä vuokrattava vene. Pelkän veneen vuokraaminen siis helpottuu. Vuokraveneitä ei jatkossa tarvitse enää katsastaa ja erilliset varustevaatimukset poistuvat. Tulonhankkimistarkoituksessa toimivalta vuokraveneen kuljettajalta edellytetään kuitenkin vuokraveneen kuljettajan pätevyyskirjaa, ja toimintaan sovelletaan merilakia.
Vesikulkuneuvojen rekisteröintiin laki ei tuo suuria muutoksia. Jatkossakin kaikki moottorilla tai purjeella varustetut vesikulkuneuvot, joiden rungon pituus on vähintään 5,5 metriä tai moottoriteho vähintään 15 kilowattia, on rekisteröitävä. Ulkomailta ostettujen veneiden rekisteröintiä laki helpottaa, sillä jatkossa on mahdollisuus purjehtia vene Suomeen ja hoitaa rekisteröinti seitsemän vuorokauden kuluessa maahan saapumisesta.
Vesiliikenteen sanktiojärjestelmä on myös uudistettu ja lakiin on tuotu rikesakkojärjestelmän tilalle liikennevirhemaksu. Se voidaan määrätä esimerkiksi varustepuutteista, ylinopeudesta tai kulkuvalojen käyttämättä jättämisestä.
Tutustu uuteen vesiliikennelakiin.
Oppia kipparille
Turvalliseen vesillä liikkumiseen kuuluvat tiedot ja taidot voi kerrata kätevästi Meripelastusseuran avoimessa verkkokoulutusympäristössä, veneilytaito.fi.
Ennen vesille lähtöä kannattaa tutustua uuteen vesiliikennelakiin, panostaa veneen huoltoon ja palauttaa mieliin merimiestaidot. Vesillä kippari noudattaa hyvää merimiestapaa ja huomioi muut vesilläliikkujat.
Trossi veneesi turvaksi
Jos matka vesillä yllättäen keskeytyy, Meripelastusseuran Trossi-jäsenpalvelu tuo veneen lähimpään satamaan, johon on saatavilla korjauspalveluita. Trossi-jäsen saa apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankinnassa. Vastaavat palvelut ovat voimassa Suomen meri- ja järvialueiden lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja osin Tanskassa. Trossilla tuet samalla vapaaehtoisten meripelastajien työtä.
Lue lisää ja liity Trossi-jäseneksi nyt
Uutta vesiliikennelakia käsittelevä teksti on lyhennelmä Trossi-jäsenlehdessä julkaistusta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakan artikkelista.
Kuva: Traficom
