Siirry pääsisältöön

Äidin kiitokset

Lokakuun alussa Meripelastusseura sai pelastusvene Emmin miehistölle osoitetun, sydäntä lämmittävän palautteen. ”Kaikesta toiminnastanne huokui turvallisuus ja välittäminen”, kirjoitti apua saaneen lapsiperheen äiti.

Sanna ja Petri sekä perheen 7- ja 5-vuotiaat lapset Alma ja Oiva lähtivät vesille syyskuisena maanantaina vielä päivällisen jälkeen, kun sää oli niin kaunis.
– Oli hyvä tyyni keli ja päätettiin lähteä ilta-aurinkoa ihmettelemään. Olimme myös kuulleet, että Suomenlinnan edustalla on näkynyt hylkeitä ja haluttiin mennä lasten kanssa niitä katsomaan, kertoo Petri.

Hylkeiden bongauksen jälkeen perhe ankkuroitui saaren rantaan kalastelemaan ja syömään eväitä. Kun piti lähteä kotimatkalle, moottori ei käynnistynyt.
– Akku oli tyhjentynyt eikä ollut tehtävissä muuta kuin soittaa apua. Sinänsä ei ollut hätää, mutta pimeä oli tulossa ja veneessä pari pientä lasta, Petri jatkaa.

 

Espoon Meripelastajien pelastusvene Emmi tuli apuun. Apuvirran avulla vene saatiin käynnistymään ja pääsi matkaan. Emmi seurasi mukana jonkin aikaa varmistaakseen, että kaikki on hyvin.
– Kovin pitkälle ei päästy. Umpipimeällä merellä keskellä ei mitään kone sammui uudelleen. Myöhemmin selvisi, että moottori ei ladannut akkua ja siksi apuvirta ei riittänyt, Petri kertoo. – Nähtiin Emmin valot, mutta ei oltu varmoja, näkevätkö he enää meitä. Ainoa valo veneessämme oli otsalamppu, jota heiluttamalla yritin kiinnittää pelastusveneen huomion. Soitin myös uudelleen meripelastuskeskukseen.

Emmi tavoitti Petrin ja Sannan veneen nopeasti ja otti sen hinaukseen. Päällikkö päätti hinata veneen Tervasaaren kotisatamaan asti.
– Koska aurinko oli jo laskenut, tarjottiin minulle ja lapsille mahdollisuus tulla hinauksen ajaksi Emmin hyttiin lämpimään. Lapset saivat sänkypaikat ja heille tarjottiin myös pientä iltapalaa. Äitinä ihan liikutuin tavasta, jolla aluksen miehistö huomioi pienet lapset, Sanna kertoo. – Upea kuutamo valaisi matkaamme ja yhdessä miehistön kanssa ihailimme Helsingin kaunista silhuettia. Miehistö kertoi toiminnastaan ja vastaili kysymyksiimme.

Vaaratilanne muuttui lapsille kivaksi seikkailuksi ja Alman mukaan Emmin kyydissä oli ”parempaa kuin Lintsillä”. Alma harkitsee vielä, tuleeko hänestä isona meripelastaja.

Perheen yhteinen harrastus

Oma vene oli Petrin ja Sannan pitkäaikainen haave, joka toteutui vuonna 2017. Vesillä ja saaristossa viihtyy koko perhe.
– Käydään päiväretkillä saarissa ja iskän kanssa myös yönyliretkillä. Me kaikki tykätään liikkua luonnossa, kertoo Alma.
– Haluamme näyttää lapsille laajemmin kaupunkia ympäröivää luontoa sekä opettaa myös ympäristönsuojelua. Olemme muun muassa keränneet rannoilta roskia ja lasia. Meren muovaamat lasinpalat ovat lapsille suuria aarteita, Sanna jatkaa.

Tänä syksynä perhe tarvitsi ensimmäistä kertaa apua vesillä, mutta Sanna korostaa, että jo meripelastajien läsnäolo lisää turvallisuudentunnetta.
– Mahtavaa tietää, että jos jotain tapahtuu, saa apua. Suurkiitos, että olette turvaamassa selustamme merellä.

Joululahja vapaaehtoisille meripelastajille

Sinäkin voit auttaa pitämään vapaaehtoiset meripelastajat vesillä kaikkien turvana. Lahjoita helposti MobilePaylla lyhytnumerolla 62700 tai keräystilillemme FI35 1572 3000 0270 11. Jokainen lahjoitus on tärkeä. Lämmin kiitos tuestasi!

Lue lisää tavoista tukea toimintaamme täältä.