Siirry pääsisältöön

Syö kalaa kerran viikossa ja parannat Itämeren tilaa

Itämeripäivää vietetään torstaina 27.8. Itämeren kunniaksi Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pulahtavat eri pelastusasemilla ja järjestämme pelastusnäytöksen Helsingin Merisatamanrannassa kello 18.00. Osallistu sinäkin Itämeripäivään pulahtamalla ja pidä huolta vesistöistämme fiksuilla valinnoilla ympäri vuoden!

– Jokainen voi etsiä itselleen sopivimmat keinot auttaa Itämerta. Omat teot voivat tuntua vaatimattomilta, mutta meri koostuu pienistä pisaroista. Kaikki on kotiinpäin, ja Itämeren muutos voidaan torjua. Parantamisen varaa on vielä, mutta merkittäviä läpimurtoja on jo tapahtunut, kannustaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, meribiologi Meri Kallasvuo.

Hän tutkii työkseen Itämeren kaloja ja niiden elinympäristöjä. Hän myös asuu meren rannalla ja on aktiivinen veneilijä.

– Saaristomme ja vesistömme ovat niin ainutlaatuisia, että meillä kaikilla on oikeus nauttia niistä. On tutkittua, että vesilläliikkuminen tarjoaa myönteisiä mielialavaikutuksia, Meri sanoo.

Valtaosa Itämeri-jalanjäljestä syntyy ruoasta

Suurimmat Itämeren ongelmat ovat rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Niitä torjuvat keinot kulkevat käsi kädessä. Omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää tekemällä muutoksia esimerkiksi kuluttamiseen, kierrättämiseen, asumiseen, liikkumiseen, matkustamiseen tai energiankulutukseen. Erityisen hyödyllistä on, jos omia ruokailutottumuksiaan voi muuttaa parempaan suuntaan.

Ruoantuotanto aiheuttaa noin 2/3 suomalaisen kuluttajan niin sanotusta Itämeri-jalanjäljestä. Siksi on hyvä miettiä, miten toimii ruokakaupassa ja keittiössä. Mahdollisimman usein kannattaa valita lihan sijaan kalaa tai kasviksia, jolloin ravinteiden päätyminen Itämereen vähenee.

– Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää. On turhaa antaa tuotteen pilaantua jääkaapissa, kun sen valmistus, pakkaaminen ja kuljetus ovat jo aiheuttaneet kuormitusta Itämerelle, Meri sanoo.

–Kierrättäminen voi olla veneillessä haastavaa, jos veneessä on vähän tilaa eikä kierrätyspisteitä ole lähellä. Silloin houkutus kipata biojäteastia sekajätteeseen saattaa olla iso. Meri huomauttaa, ettei asioita tarvitse ajatella mustavalkoisesti. Satunnaisen poikkeuksen kierrättämisessäkin voi kompensoida jollakin muulla.

– Jokainen valitsee omat tapansa. On tosi hieno juttu, jos ottaa tavaksi yhdenkin uuden asian, jolla auttaa Itämerta. Esimerkiksi tiskivesi kannattaa imeyttää rantaan eikä päästää suoraan mereen. Toisaalta tiskiainetipat eivät ole avomerellä niin vahingollisia kuin jo ennestään kuormitetussa lahdessa, hän selittää.

Veneillessä kannattaa harkita muun muassa reittivalintoja, sillä ankkurointi, aallot ja potkurivirrat voivat matalassa vedessä häiritä eliöstöä. Septitankin oikeaoppinen tyhjentäminen suojelee vesistöjä rehevöitymiseltä, ja vauhdin hiljentäminen vähentää vedenalaista melua.

Kalan syömisellä on valtava vaikutus

Itämerestä voidaan poistaa merkittävästi ravinteita lisäämällä kalastusta. Siksi Meri suosittelee luonnonkalojen syömistä. Esimerkiksi särkikalat ja kuore ovat vajaasti hyödynnettyjä lajeja. Lisäksi silakka- ja kilohailisaaliit päätyvät useimmiten rehuksi eivätkä ihmisten ravinnoksi. Silakan käyttö ihmisten ruokana voitaisiin jopa 10- tai 20-kertaistaa, ja kalastus pysyisi silti kestävällä tasolla.

– Suosittelen syömään ainakin kerran viikossa jotakin kotimaista kalaa. Sillä on merkittävä vaikutus: Jos esimerkiksi syö kerran viikossa silakkaa, kompensoi kokonaan vessapäästönsä, Meri kertoo.

Kalan osuutta ruokavaliossa on helppo lisätä käyttämällä kalaa monipuolisesti. Pastakastikkeen tai pitsan tonnikalan voi korvata kotimaisilla särkikalasäilykkeillä. Kotimainen kasvatettu kirjolohi puolestaan on oiva vaihtoehto norjalaiselle. WWF:n kalaoppaassa, joka ohjaa vastuulliseen kuluttamiseen, Suomessa kasvatettu kirjolohi saa nykyään vihreää valoa.

Kokeile Merin kalareseptiä

– Tämän kesän hittiresepti ainakin omien lasteni mielestä olivat ahvenesta tai muusta vaalealihaisesta kalasta tehdyt kalapuikot. Niiden tekeminen on yksinkertaista.

Puolita ruodottomat ahvenfileet (myös jokin muu vaalealihainen kalalaji käy).
Kierittele ne seoksessa, jossa on öljyä, korppujauhoja, ruisjauhoja, seesaminsiemeniä ja suolaa.
Paista kalapuikkoja uunissa 200 asteessa 10 minuuttia.
Tarjoile kalan kanssa dippikastiketta, jossa on ranskankermaa, limemehua ja haluamiasi yrttejä.
Helppoa ja herkullista!

Nähdään Itämeripäivänä 27.8. Helsingin Merisatamanrannassa kello 18.00 pelastusnäytöksessä!