Tekniset viat, karilleajot, venepalot ja vesijettitehtävät leimasivat sydänkesää
Säiltään vaihteleva kesä on pitänyt vapaaehtoiset meripelastajat liikekannalla
Meripelastusseuran vapaaehtoiset miehistöt ovat auttaneet heinäkuun loppuun mennessä 2 788 vesilläliikkujaa. Kaikkiaan vapaaehtoiset meripelastajat ovat suorittaneet 1 202 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.
Säiden vaihtelut vaikuttivat tehtävämääriin. Viileillä säillä oli suhteessa eniten tehtäviä Suomenlahdella, helteillä järvialueiden ja Saaristomeren tehtävämäärät kasvoivat.
Meripelastusseuran vilkkain toiminta-alue oli Suomenlahti, jossa on tähän mennessä suoritettu kolmannes (32 %) koko maan tehtävistä. Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöalueilla on hoidettu 22 % ja Saimaalla 21 % tehtävistä. Saaristomerelle tehtäviä on kertynyt 17 % kokonaismäärästä. Pohjanlahden osuus on ollut 8 %.
Kiireellisiin meripelastustehtäviin vapaaehtoiset on hälytetty 241 kertaa: näissä on pelastettu 11 alusta ja 6 henkeä todennäköiseltä menehtymiseltä. Meripelastustehtävät sisälsivät etsintöjä, sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviä, palonsammutusta sekä vaativuudeltaan eriasteisista avunanto- ja vahingontorjuntatehtäviä.
Avuntarpeessa vesillä on useimmiten alle 15-metrinen moottorivoimalla kulkeva huvivene. Useimmissa tapauksissa veneilijä on joutunut pulaan teknisen vian, aluksen huollon laiminlyönnin taikka merimiestaidollisen virheen vuoksi.
Teknisten vikojen osuus avuntarpeen syynä on ollut tavalliseen tapaan suuri. Veneistä puuttui usein tarvittavia varaosia; suodattimien ja katkenneiden hihnojen vaihdoilla veneilijöiden matka jatkui.
Venepalotehtäviin vapaaehtoisia meripelastajia hälytettiin aiempaa useammin. Karilleajot tehtävätyyppinä korostuivat Saimaan vesistöalueilla.
Heinäkuun kuuma hellejakso toi vesijetit vesille. Vesijettien yleistymisen myötä niihin liittyvät tehtävämäärät ovat kasvaneet. Vesijetit rinnastetaan moottoriveneisiin, ja ne voidaan kätevästi liittää Trossi-jäsenpalveluun myös lisäveneinä.
Trossi-jäsenpalvelutehtäviä on kertynyt edellisvuosien tapaan ja Trossi-palvelunumeroon on soitettu touko-heinäkuussa ahkeraan.
Meripelastusseuran yksiköt hoitavat viranomaisten johtamina noin neljänneksen kaikista rannikkomme meripelastustehtävistä, ja sisävesillä osuus on vieläkin suurempi. Pelastusalusten ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella ylläpidetään kokonaan palkatta tehtävällä vapaaehtoistyöllä.
Lisäksi meripelastusyhdistysten vapaaehtoisia meripelastajia kohtaa erilaisissa turvavene-, valistus- ja esittelytehtävissä kesätapahtumissa.
Kauden ilonaiheina ovat lapsille puetut oikeankokoiset pelastusliivit. Pelastusliivit koko venekunnalla ovat halpa henkivakuutus ja keventävät huviveneen turvallisuudesta vastaavan päällikön taakkaa.
Trossi-palvelunumero auttaa
Veneilijöiden kiireettömien avunpyyntöjen välittämiseen perustettu Trossi-palvelunumero 0800 30 22 30 palvelee ympärivuorokautisesti 31.10.2019 saakka.
Vaaratilanteissa sisävesillä tulee soittaa hätänumeroon 112 ja merialueella meripelastuskeskuksen hälytysnumeroon 0294 1000.
Yleiset hätämerkit vesillä:
• sivulle ojennettujen käsivarsien jatkuva nostaminen ja laskeminen (kuva)
• punainen laskuvarjoraketti
• punainen käsisoihtu
• SOS (. . . – – – . . . ) valo- tai äänimerkkinä
• radiopuhelimella annettu viesti ”MAYDAY”
• keskeytymätön äänimerkki esimerkiksi sumutorvella.
Viime viikonloppuna ’hätämerkkivilkutus’ ohjasi kiireisellä tehtävällä olleen pelastuskopterin laskeutumaan väärään paikkaan. Vilkutetaan vesillä yhdellä kädellä, jos ei haluta seuraksi pelastajia.
Turvallista elokuuta!
Haluatko auttaa pitämään meripelastajat vesillä? Tutustu tapoihin tukea vapaaehtoisia meripelastus.fi/lahjoita.
Kuvat: PV Repa Näsijärvellä / Petri Kinnunen ja Rajavartiolaitos
