Ensivasteyksiköiden käytön vähentäminen uhkaa turvallisuutta harvaan asutuilla alueilla
Ensivasteyksiköiden käyttöä on vähennetty säästöjen ja korona-aikana hälytysohjeeseen tehtyjen päätösten vuoksi. Asiantuntijat ovat huolissaan ihmisten turvallisuudesta maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi heitä huolettaa, että vähenevien hälytystehtävien myötä myös toiminnan jatkuvuus vaarantuu. Ensivastetta antavat ammattilaisten lisäksi koulutetut vapaaehtoiset sopimuspalokunnissa, SPR:ssä ja Meripelastusseurassa.
Ensivaste on pidemmälle vietyä ensiapua, jossa voidaan käyttää potilaan tutkimiseen ja hoitamiseen apuvälineitä ja lääkkeitä. Vuonna 2024 ensivastetehtäviä oli koko maassa yhteensä lähes 11 000.
– Tarvitsemme ensivasteyksiköitä turvaamaan ihmisten henkeä ja terveyttä, sillä ammattilaisten ensihoitoyksiköitä on rajatusti varsinkin maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Markku Savolainen toteaa.
Ensivastetta ei voi antaa kuka tahansa, vaan siihen on tarkat vaatimukset. Ammattihenkilöstön lisäksi ensivastetta voivat antaa vain ensivastekurssin suorittaneet sopimuspalokuntien, SPR:n ja Meripelastusseuran koulutetut vapaaehtoiset.
– Ensivasteella on muutakin annettavaa puhtaan lääketieteellisen vaikuttavuuden lisäksi. Voidaan ajatella, että esimerkiksi sydäninfarktista kärsivä potilas hyötyisi ensivasteesta, koska hänen tutkimuksensa alkaisivat nopeammin. Ensihoitoyksikön saapuessa voitaisiin tehokkaat ennusteeseen vaikuttavat hoitotoimet aloittaa aiemmin, Tuomas Salvisto Suomen Punaisesta Rististä sanoo.
Ensivastekurssin suorittaneilla täysi-ikäisillä vapaaehtoisilla on myös velvoite ylläpitää osaamistaan säännöllisillä koulutuksilla ja harjoituksilla. He toimivat hyvinvointialueen ensihoidon vastuulääkärin alaisuudessa ja tarkistavat hoito-ohjeet terveydenhuollon ammattilaisilta. Ensivaste on juridisesti osa ensihoitotoimintaa.
Ensivaste lisää turvallisuutta monella paikkakunnalla – myös merellä
Suomessa on noin 400 sopimuspalokuntaa, joilla on ensivasteyksikkö. Suomen Punaisen Ristin toimijat antavat ensivastetta tapahtumissa.
Myös osalla Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistyksistä on ensivastesopimus, jolloin avovesikautena meripelastusveneiden koulutetut henkilöt toimivat pelastus- ja avunantotehtävien ohella ensiauttajina.
– Ensivaste on yhteiskunnalle kustannustehokasta, sillä vapaaehtoiset tekevät sitä oman työnsä ohessa. Meripelastusseuran vapaaehtoisten veneyksiköt saavuttavat apua tarvitsevan nopeasti ja tehokkaasti suurilla järvillä ja saaristossa, turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg Meripelastusseurasta kertoo.
Ensivaste lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta etenkin harvaanasutuilla alueilla.
Korona-ajan päätöstä ei ole purettu ja se vaikuttaa ensivasteeseen
Se, hälytetäänkö paikalle ensivaste vai ensihoito, riippuu tilanteesta.
Korona-ajaksi tehtiin päätös, että ensivasteyksikkö hälytetään vain tiettyihin tehtäviin. Näitä tehtäviä ovat muun muassa elottomuus, elvytys ja hukkuminen. Muihin tehtäviin hälytetään vain silloin, jos ensivaste olisi 15 minuuttia ennen ensihoitoa kohteessa tai jos ensihoidon kenttäjohtaja hälyttää tehtävälle. Aiemmin ensivaste hälytettiin herkemmin myös muihin tehtäviin.
Korona-ajan käytäntö ensivasteen henkilöiden suojaamiseksi on jäänyt pysyväksi.
Savolainen kertoo sopimuspalokuntalaisten pitävän keikkojen laskua ongelmana, sillä se heikentää vapaaehtoisten mahdollisuuksia osallistua ensivastetoimintaan.
– Sillä ei ylläpidetä kiinnostusta ja taitoja, jos keikkoja on harvakseltaan. Kun terveydenhuollon menoista säästetään, onko meillä varaa menettää vapaaehtoisten ensivasteyksikköjä?, Savolainen kysyy.
