Koulutus

Vapaaehtoiset meripelastajat koulutetaan perusteellisesti, jotta toimintamme olisi tehokasta ja turvallista. Koulutuksemme perustuu Suomen Meripelastusseuran ja viranomaisten vaatimuksiin. Jokainen miehistön jäsen osallistuu säännöllisesti pelastustoiminnan harjoitteluun. Meripelastus on uskomattoman monipuolinen laji, joka tarjoaa haasteita ja kokemuksia vuosikausiksi. Oman aseman miehistön lisäksi tässä harrastuksessa pääsee osaksi isoa vapaaehtoisten meripelastajien joukkoa läpi Suomen, kansainvälisistä yhteyksistä puhumattakaan.

Vaasan Meripelastusyhdistyksen tulokaskursseille hakeudutaan vuosittain syksyllä järjestettävänä rekrytointi-iltana. Seuraava rekrytointi-ilta järjestetään syksyllä 2025 Kutterisatamassa. 

Lisätietoja voi myös kysyä yhdistyksen koulutusvastaavalta Niclas Hagnäsiltä: niclas.hagnas@gmail.com

Vuosittain syksyllä järjestettävänä rekrytointi-iltana kerrotaan lisää toiminnasta vapaaehtoisena meripelastajana ja muissa tukitehtävissä. Noin tunnin kestävän tietoiskun jälkeen halukkaat voivat jatkaa tulokashaastatteluun ja lyhyeen fyysistä kuntoa mittaavaan toimintakykynäyttöön. Kummatkin järjestetään saman illan aikana Kutterisatamassa. Varustukseksi riittävät säänmukaiset ulkoiluvaatteet. Toimintakykynäyttöä ei tarvitse ollenkaan jännittää. Siihen kuluu suoritteita, joissa pärjää täysin normaalilla fyysisellä kunnolla. Varaa riittävästi aikaa rekryillan ajaksi, haastatteluihin mahtuu kerrallaan yksi henkilö ja muut joutuvat odottelemaan kahvikupin kanssa.

Pääsyvaatimuksena merellä liikkuvan pelastusmiehistön toimintaan Meripelastusseuran Vaasan asemalla ovat normaali fyysinen ja psyykkinen kunto, normaali terveys, riittävä uimataito (200 m kuudessa minuutissa omalla uintityylillä uimahalliolosuhteissa), noin 17-45 vuoden ikä, vastuullinen asenne, vakiintuneena asuinpaikkana Vaasan seutu sekä elämäntilanne, joka mahdollistaa harrastuksen. Yksikön käyttökieli on suomi, mutta useamman kielen taitaminen on enemmän kuin eduksi tehtävissämme. Aiempi kokemus vesilläliikkumisesta on eduksi, mutta ei missään tapauksessa ole välttämätöntä. (lisätietoa kuntovaatimuksista)

Tulokashaastattelussa tutustutaan tarkemmin toimintaan hakeutuvaan henkilöön. Sairaanhoitajan kanssa käydään läpi luottamuksellisesti terveydentilaan liittyvät asiat Suomen Meripelastusseuran sääntöjen mukaisesti. Tämän jälkeen seuraa kouluttajan haastattelu, jossa on mahdollisuus vielä tarkentaa tietojaan. Kouluttaja muodostaa yhdessä haastateltavan kanssa käsityksen, onko vapaaehtoinen meripelastustyö hänelle todennäköisesti soveltuva harrastus. Haastattelujen jälkeen alkaa lyhyt toimintakykynäyttö, jossa testataan fyysinen suorituskyky. Kokeeseen sisältyvät osuudet eivät ole erityisen vaativia, niistä selviytyy täysin normaalilla fyysisellä kunnolla. Toimintakykynäyttöön sisältyy lyhyt uintiosuus pelastautumispuvussa, taakan siirto, köydenveto ja motoriikkakoe. Haastatteluillan perusteella valitaan aloittava tulokasryhmä. Ennen ensimmäistä koulutuskertaa suoritetaan uintikoe Vaasan uimahallissa, jonka jälkeen tulokaskurssin henkilövalinnat voidaan vahvistaa.

Tulokaskoulutuksessa annetaan perusvalmiudet aluksen miehistössä toimimiseen. Noin kaksi ja puoli kuukautta kestävän jakson aikana käydään läpi meripelastusjärjestelmä, yksikön perustoiminnot ja turvallisuussäännöt, henkilökohtainen pelastautuminen, merimiestaitoja, perusmeripelastustaitoja, palontorjuntaa, viestiliikennettä sekä ensiapua. Koulutuksen puolivälin jälkeen valitaan partiomiehistöön harjoittelijoiksi soveltuvat henkilöt. Sama ryhmä aloittaa myös päivystämisen.

Kansimieskoulutus kestää yhdestä kahteen vuotta. Koulutus antaa valmiudet meripelastusaluksen miehistössä toimimiseen itsenäisissä tehtävissä. Jakson aikana perehdytään laajasti meripelastustehtävien hoitamiseen. Kansimies kykenee huolehtimaan kansitoiminnoista, ruorinpidosta, apuveneen käsittelystä sekä rajoitetusti viestiliikenteestä ja navigoinnista.

Perämieskoulutuksessa perehdytään aluksen toimintaan kokonaisuutena. Merenkulkuun ja ohjaamotyöskentelyyn annetaan runsaasti opetusta. Vaiheen jälkeen koulutettava onkin harjaantunut aluksen ohjailuryhmässä työskentelyssä. Koulutusvaiheen kesto vaihtelee kahdesta kolmeen vuoteen.

Päällikkökoulutuksessa olevalle annetaan valmiudet aluksen toiminnasta vastaamiseen. Päällikön tulee hallita kaikki perustoiminnot.

Vapaaehtoinen meripelastustyö harrastuksena on erinomainen vastapaino työelämälle. Meri on meri vapaaehtoisellekin ja siitä syystä miehistöt koulutetaan huolella – jo oman turvallisuutensakin vuoksi. Jotta kovissakin sääolosuhteissa voitaisiin auttaa muita vesilläliikkujia, tulee miehistöjen ja kaluston olla huippukunnossa. Vapaaehtoisesta meripelastustyöstä voit lukea lisää myös Suomen Meripelastusseuran verkkosivuilta www.meripelastus.fi