Yhdistyksen säännöt

SMPS kuopion järvipelastajat ry säännöt

20.11.2017

 

1 § NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Yhdistyksen nimi on SMPS Kuopion Järvipelastajat ry, jäljempänä yhdistys. Epävirallisena nimenä käytetään nimeä ”Kuopion Järvipelastajat”.

Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Yhdistyksen toiminta-alue käsittää keskeisenä alueena Kallaveden vesistön. Keskeinen alue rajautuu pohjoisessa Ahkiolahden kanavaan, etelässä Konnuksen kanavaan, kaakossa Karvion ja Varistaipaleen kanaviin sekä koillisessa Karjalankosken kanavaan. Laajennettu toiminta-alue käsittää Nilsiän reitin vesistön, Juojärven vesistön ja Heinäveden reitin Oraviin saakka. Toiminta-aluetta voidaan laajentaa liittämällä yhdistykseen pelastusasemia.

Yhdistyksen kieli on suomi.

Yhdistys on Suomen Meripelastusseura ry:n, jota näissä säännöissä kutsutaan Seuraksi, jäsen. Yhdistys voi myös olla veneilyjärjestöjen jäsen.

 

2 § TARKOITUS JA TOIMINTA

Yhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueellaan

  1. pelastaa ihmishenkiä merihädästä,
  2. avustaa vesilläliikkujia ja veden äärellä oleskelevia vahinko- ja vaaratilanteissa,
  3. toimia yhdistyksen toiminta-alueella vapaaehtoisen meripelastustoiminnan tunnetuksi tekemiseksi,
  4. herättää toiminta-alueellaan innostusta vapaaehtoista meripelastusta kohtaan
  5. toimia meripelastustyön ja vesiliikenteen turvallisuuden edistämiseksi
  6. toimia vapaaehtoisen pelastuspalvelun aktiivisena yhdistyksenä

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  1. suorittaa toiminta-alueellaan pelastustyötä osana alueellista pelastusjärjestelmää yhteistyössä sitä johtavien viranomaisten kanssa,
  2. ylläpitää ja kehittää etsintä-, pelastus- ja avustustoiminnan edellyttämiä valmiuksiaan,
  3. tukee Seuran meripelastusta koskevaa edunvalvonta-, koulutus- ja tiedotustoimintaa,
  4. toimii yhteistyössä oman toiminta-alueensa meri- ja järvipelastusyhdistysten kanssa sekä osallistuu Seuran ja yhdistysten välisen yhteistoiminnan kehittämiseen,
  5. tekee toimintavalmiussopimuksia viranomaisten kanssa
  6. harjoittaa nuorisotoimintaa
  7. toimia yhteistyössä paikallisten veneily-yhdistysten koulutuksen ja resurssien kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia varoja

  1. järjestämällä asianomaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä, arpajaisia ja maksullisia huvitilaisuuksia
  2. oman alansa julkaisutoiminnalla
  3. kantamalla jäsenyyteen liittyviä jäsenmaksuja
  4. tarjoamalla meripelastustoimintaan liittyvää Trossi-jäsenpalvelua
  5. laskuttamalla avustustoiminnasta aiheutuneet viranomaisen vahvistamat kulukorvaukset avustettavalta
  6. ottamalla vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä myymällä erilaisia kannatustuotteita
  7. omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta tai kiinteää omaisuutta, sekä vuokraamalla niitä
  8. suorittamalla maksua vastaan erilaisia vesillä tapahtuvia ja vesistöturvallisuutta edistäviä palvelutehtäviä huomioiden toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat veroseuraamukset ja muut viranomaismääräykset
  9. harjoittamalla yhdistyslain 5 §:n tarkoittamaa ansiotoimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

 

3 § JÄSENET

Yhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet, perhejäsenet jotka kuuluvat henkilöjäsenen ruokakuntaan, yhteisöjäsenet, säätiöt sekä kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet.

Henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen hyvämaineinen fyysinen henkilö, samoin kuin yhteisö- ja säätiöjäseneksi jokainen oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, jotka hyväksyvät yhdistyksen säännöt. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä kutsua henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa.

 

4 § JÄSENYYS

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta toukokuun loppuun mennessä tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän yhdistyksen jäsenenä on sitoutunut, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Hallitus voi päätöksellään myös erottaa yhdistyksen jäsenen, joka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti on vahingoittanut yhdistystä.

Erotetulla on oikeus saattaa erottaminen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi, mikäli hän kirjallisesti ilmoittaa siitä hallitukselle enintään 60 päivää erottamisilmoituksen lähettämisestä, mikäli erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun suorittamatta jättäminen. Eroava ja erotettava jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksunsa kyseiseltä kalenterivuodelta.

 

5 § JÄSENMAKSU JA ÄÄNIOIKEUS

Jokainen henkilö-, perhe-, yhteisö- ja säätiöjäsen, kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäseniä lukuun ottamatta, suorittakoon yhdistykselle sen suuruisen jäsenmaksun ja henkilöjäsenen liittymismaksun kuin yhdistyksen syyskokous on päättänyt erikseen henkilö-, perhe-, yhteisöjäsenille ja säätiöjäsenille. Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä henkilöjäsenellä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa, mikäli viimeksi erääntynyt jäsenmaksu on maksettu ennen kokousta. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä. Kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on äänioikeus yhdistyksen kokouksissa.

Perhe-, yhteisö- ja säätiöjäsenillä on puhe-, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

 

6 § TOIMINTA- JA TILIKAUSI

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Vuosikertomus ja tilinpäätös ovat hallituksen jätettävä viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta toiminnantarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa hallitukselle viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kevätkokousta.

 

7 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokous pidetään kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous syys- – joulukuussa.

Esitys, jonka yhdistyksen jäsen haluaa jättää yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, tulee antaa hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii ilmoitetun asian käsittelemistä varten. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa käsitellään.

Kokoukset pidetään hallituksen määräämänä aikana ja paikassa. Kutsu kokouksiin on lähetettävä vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenille tai ilmoituksella jäsenistölle suunnatussa tietoteknisessä jakelussa tai yhdessä yhdistyksen kotipaikkakunnalla säännöllisesti ilmestyvässä ilmaisjakelulehdessä.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

8 § SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
  3. todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. käsitellään työjärjestys
  6. esitellään yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös
  7. esitellään toiminnantarkastuskertomus
  8. päätetään vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  10. käsitellään muut jäsenten yhdistyksen kokouksen päätettäväksi jättämät asiat, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §
  11. esitellään hallituksen tiedonannot
  12. päätetään kokous

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. avataan kokous
  2. valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
  3. todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet
  4. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  5. käsitellään työjärjestys
  6. vahvistetaan yhdistyksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut, sekä henkilöjäsenen liittymismaksu
  7. valitaan hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vuorovuosin kahden (2) vuoden toimikaudeksi
  8. valitaan kaksi (2) hallituksen jäsentä kahden (2) vuoden toimikaudeksi erovuoroisten tilalle
  9. valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilö
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
  11. käsitellään muut jäsenten yhdistyksen kokouksen päätettäväksi jättämät asiat, ottaen huomioon yhdistyslain 24 §
  12. esitellään hallituksen tiedonannot
  13. päätetään kokous

Vuosikertomus ja tilinpäätös, toiminnantarkastajien lausunto sekä jäljennös kevätkokouksen pöytäkirjasta on lähetettävä Seuralle ennen huhtikuun 15. päivää.

9 § HALLINTO

Yhdistystä edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljä (4) muuta jäsentä. Puheenjohtajat valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan siten, että toinen heistä on vuorollaan erovuoroinen. Ensimmäisellä kerralla puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) ja varapuheenjohtaja yhdeksi (1) vuodeksi. Muiden jäsenten toimikausi on kaksivuotinen siten, että vuorovuosina eroaa kaksi (2) jäsentä. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuuden ratkaisee arpominen, joka suoritetaan välittömästi vaalin jälkeen.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuolelta yhdistykselle sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus voi palkata työntekijöitä ja toimihenkilöitä.

Hallitus voi perustaa toimikuntia hoitamaan eri tehtäviä.

 

10 § HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, mikäli vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä ja heistä vähintään yksi on puheenjohtaja tai varapuheen-johtaja.

Yhdistyksen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoituksellaan vahvistavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

Kokouksen pöytäkirja tarkastetaan aina seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja tai sen osaa voidaan erityisestä syystä myös tarkastaa välittömästi.

Äänestyksessä voittaa se kanta, jota yksinkertainen enemmistö läsnä olevista jäsenistä kannattaa. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

 

11 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

  1. vastata yhdistyksen toiminnasta ja hallinnosta
  2. valvoa yhdistyksen etua sekä kantaa ja vastata yhdistyksen puolesta
  3. laatia yhdistyksen talousarvioesitys sekä ehdotus jäsenmaksujen suuruudeksi
  4. hoitaa yhdistyksen taloutta ja huolehtia yhdistyksen hallinnassa olevasta omaisuudesta
  5. huolehtia hallituksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta
  6. valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat sekä toimenpanna niistä tehdyt päätökset
  7. pitää yhteyttä Seuraan ja toisiin jäsenyhdistyksiin
  8. ottaa ja erottaa yhdistyksen työntekijän, toimihenkilön, taloudenhoitajan ja sihteerin sekä muut tarvittavat toimihenkilöt
  9. päättää toimikuntien perustamisesta sekä vahvistaa niiden toimintaohjeet ja valita niihin jäsenet
  10. nimittää yhdistyksen käytössä olevien pelastusalusten päälliköt
  11. päättää yhdistyksen huomionosoituksista ja palkitsemisista
  12. ylläpitää yhteyttä alueen muihin pelastuspalveluorganisaatioihin
  13. toimittaa vuosittain yhdistyksen vuosikertomus, tilinpäätös ja vuosikokouksen pöytäkirja jäljennöksinä Seuralle huhtikuun 15. päivään mennessä
  14. valmistella yhdistyksen kokoukselle huomattavan omaisuuden kiinnittämistä ja luovuttamista koskevat esitykset

Hallitus vahvistaa itse työjärjestyksensä.

 

12 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai henkilö, jolle hallitus on myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

 

13 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen on oltava sääntömääräinen kokous. Kokousten väli tulee olla vähintään 30 päivää. Kummassakin kokouksessa esityksen on saatava annetuista äänistä vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistö tullakseen hyväksytyksi.

Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta on 30 päivää ennen ensimmäistä käsittelyä hyväksytettävä Seuralla.

 

14 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa sillä tavalla ja samalla ääntenenemmistöllä kuin 13 § määrätään. Jos yhdistys puretaan tai sen toiminta lakkautetaan, luovutetaan sen jäljellejääneet varat ja kalusto Seuralle.

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on ilmoitettava 30 päivää ennen ensimmäistä käsittelyä Seuralle.