Päivystyskausi 2018 on päättynyt Lappeenrannassa
Avovesikausi 2018 on yhdistyksemme osalta päättynyt. Tänään 27. marraskuuta yhdistyksen alukset on talvitelakoitu.
Kuluneena kautena toiminta on jatkunut monella tapaa entiseen malliin, mutta monia erikoisia piirteitäkin kaudessa on ollut. Kauden alussa pitkäaikainen aktiivimme Matias Pekkanen valittiin SMPS:n toimesta vuoden alusvastaavaksi. Kyseessä on valtakunnallinen kunnianosoitus Matiaksen vuosikausia jatkuneesta, erinomaisesta työstä erityisesti PV Willimiehen alusvastaavana.
Tehtäviä vuoden kuluessa on tehty ennätysmäärä. Yhteensä tilastoituja varsinaisia tehtäviä on ollut 77 kappaletta, näiden lisäksi yksi tehtävä on tehty yhdessä Mikkelin järvipelastajien kanssa. Varsinaisten tehtävien lisäksi kaupallisia-, valvonta- ja ennaltaehkäiseviä tehtäviä on toteutettu 28 kappaletta. Varsinaisista tehtävistä vain 5 kappaletta on ollut sellaisia, minne yksikön ei ole tarvinnut hälytyksestä huolimatta lähteä tehtävän peruunnuttua heti hälytyksen jälkeen. Neljä tehtävää on peruuntunut aluksen ollessa jo matkalla kohteeseen. Keskimääräinen lähtöviive kauden aikana on ollut 27 minuuttia.
Normaalisti varsinaisten tehtävien määrä on asettunut 40-50 kappaleen tuntumaan, joten tämä kausi on ollut poikkeuksellisen vilkas. Varsinaisista tehtävistä 31 on luokiteltu teknisiksi vioiksi, 25 onnettomuudeksi tai vaaratilanteeksi saaristossa tai järvialueella ja 22 vesiliikenneonnettomuuksiksi. Tekniset viat ovat pääasiassa olleet ”perinteisiä” tekniikan pettämisiä. Karilleajoja tai pohjakosketuksia on tapahtunut yllättävän paljon, 11 kappaletta, vaikka pääosan vuodesta eteläisellä Saimaalla vesi oli sangen korkealla. Venepaloja tapahtui kaksi kappaletta ja kolmas oli todennäköisesti erittäin lähellä. Venepalo muuttuu ihmisille pahimmillaan hetkessä hengenvaaralliseksi, minkä vuoksi veneilijöiden toivotaan kiinnittävän paloturvallisuuteen erityistä huomiota. Sekä konetila että keittiö ovat todennäköiset palovaaranpaikat veneissä.
Maantieteellisesti kaikista tehtävistä (kaupallinen, valvonta- ja ennaltaehkäisevä toiminta mukaan lukien, yhteensä 106 tehtävää) 73 sijoittui Lappeenrannan kunnan alueelle, 22 Taipalsaarelle, 3 Mikkeliin, 3 Puumalaan, ja yksi tehtävä Imatralle, Ruokolahdelle, Savitaipaleelle, Kuopioon ja Joensuuhun.
Kauden lopuksi saimme käyttöömme uuden apuveneen. Uuden apuveneen nimeksi on tullut AV Kaukas pitkäaikaisen ja tärkeän tukijamme mukaan. AV Kaukas korvaa AV Lähiveneen, jonka elinkaari alkaa olemaan jo loppupuolella. AV Kaukas osallistui yhdistyksemme harjoitusviikonloppuun 9-11. marraskuuta ja sillä on tehty jo ensimmäinen avustustehtäväkin. Varsinaisesti AV Kaukaan osalta valmiustoiminta alkaa kuitenkin keväällä 2019.
Syyskuussa IMRF:n vaihto-ohjelman puitteissa Lappeenrannassa kävi tutustumassa meripelastajia Virosta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Ranskasta, Hollannista ja Britanniasta. Vastaavasti meiltä puheenjohtaja Elias Altarriba vietti viikon Norjassa paikallisen meripelastusorganisaation, eli RS:n vieraana.
Ensi vuonna yhdistyksemme täyttää 50 vuotta. Näiden kuluneiden vuosikymmenien aikana toiminta on muuttunut paljon, mutta toisaalta perusajatus on kuitenkin säilynyt samana: Ihmisten pelastaminen ja veneilijöiden avustaminen mitä erilaisimmissa ongelma- ja hätätilanteissa. Nykyään käytössä oleva kalusto ja aktiivien kattava koulutus mahdollistaa hyvinkin monenlaisten tehtävien suorittamisen, mutta itse toiminnan perusajatusta se ei muuta mihinkään.
Toimintamme on myös edelleen vapaaehtoistyötä, mikä toisille tulee yllätyksenä. Harjoituksista, keikoista tai partioajosta ei aktiiveille makseta palkkaa tai palkkiota, vaan he tekevät sitä todellakin vapaaehtoisesti. Voidaan tehdä monenlaisia laskelmia, mitä tällaisen toiminnan ylläpitäminen vaatisi, jos se toteutettaisiin kaupallisen toimijan tuottamana. Paljon joka tapauksessa ainakin, jos tavoitteena olisi pitää läpi avovesikauden nykyistä valmiutta nykyisin resurssein. Toki kaupallinen toimija voisi keskittyä vain kiireettömiin hinauksiin ja suorittaa ne esimerkiksi muutaman päivän kuluessa ”tilauksesta”, mutta tämä merkitsisi suoraan pelastuslaitoksen työkuorman kasvamista vesillä (jonka resurssit vastaavasti kustantavat veronmaksajat, eli me kaikki).
Kaikkeen taustalla tapahtuvaan, ulospäin näkymättömään toimintaan ja valmiuden ylläpitoon nähden Trossi-jäsenen vuosimaksu on siis tuotettuun palveluun nähden aivan hävyttömän halpa.
Joten, kauden päätteeksi kiitokset kaikille aktiiveillemme, jotka mahdollistatte tällaisen toiminnan olemassaolon aivan konkreettisesti. Kiitokset myös muulle jäsenkunnallemme, niin henkilö-, yhteisö-, kuin Trossi-jäsenillemmekin, jotka jäsenmaksuillanne tuotte tärkeän taloudellisen tuen toiminnallemme. Kiitokset tärkeimmälle viranomaisyhteistyökumppanillemme, eli Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle ja sen henkilökunnalle (erityisesti pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhlelle ja kaikille P31:lle). Yhteistyö tänäkin vuonna on toiminut hedelmällisesti. Kiitokset myös muille viranomaisille, kuten poliisille ja Eksoten väelle; sekä Lappeenrannan VPK:lle (erityisesti Tero Forsmanille) ja VaPePan organisaatiolle (erityisesti Kari Peiposelle) kaikesta yhteistoiminnasta.
Lappeenrannan kaupungin organisaation osalta kiitokset satamatoimiston henkilökunnalle (erityisesti Hannu Lappalaiselle) tuestanne. Kaupunginsihteeri Juha Willbergille, kaupunginjohtaja Kimmo Jarvalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkolalle, kaupunginhallituksen jäsenille ja kaikille muille poliittisille toimijoille ja virkakunnalle, jotka olette antaneet tärkeän tukenne toiminnallemme.
Kiitokset UPM Kaukaalle pitkäaikaisesta tuesta toiminnallemme. Kiitokset myös kaikille muille tukijoillemme (erityisesti Jari Kinnuselle). Kiitokset SMPS:n toimiston väelle tärkeästä työstänne, sekä Lappeenrannan Moottoriveneseuralle ja Perinnelaivatelakkayhdistykselle hyvästä yhteistyöstä tänäkin vuonna.
Aktiivien osalta toiminta käynnistyy uudelleen helmikuussa, kun viikkoharjoitukset asemalla taas alkavat. Siihen asti suurin osa aktiiveistamme saavat viettää ansaittua talvitaukoa.