Keskiviikko alkoi tiistaihin verrattuna rauhallisemmin. Aamiaisen j\u00e4lkeen aloitimme oppituntisetill\u00e4, miss\u00e4 k\u00e4ytiin l\u00e4pi RS:n hyv\u00e4ksi havaittuja toimintatapoja toimittaessa SAR-aluksilla. P\u00e4\u00e4osa havainnoista oli hyvinkin verrattavissa Suomen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, joitakin eroavaisuuksiakin toki oli. Muun muassa kylkihinauksessa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapana laittaa ensin vetospringi, sitten keulak\u00f6ysi, per\u00e4k\u00f6ysi ja lopuksi jarruspringi. Pienell\u00e4 sivupuskulla vetospringi kuulemma riitt\u00e4\u00e4 h\u00e4t\u00e4siirtoon n\u00e4ill\u00e4 vesill\u00e4. Saimaan kapeikoissa t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimisi ihan yht\u00e4 ideaalisti. Siksi meill\u00e4 keulak\u00f6ysi laitetaan ensin (sitten on vuorossa per\u00e4k\u00f6ysi ja lopuksi springit), tosin perustelu on asialle aivan sama.<\/p>\n
Sovelletut etsint\u00e4kuviot olivat my\u00f6s p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tuttuja. Vuonoissa esiintyy yleens\u00e4 voimakkaitakin virtauksia, mink\u00e4 johdosta esimerkiksi laajeneva neli\u00f6 kannattaa aina toteuttaa aika-ajona. Joissain tapauksissa, jos virta puskee mahdollista etsitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kohdetta kapeikkoa kohti, on yksi tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pelastusalusta kapeikossa \u201dportinvartijana\u201d esimerkiksi pime\u00e4ss\u00e4 tai sumuisessa vuonossa teht\u00e4v\u00e4n paralleelietsinn\u00e4n sijaan. Virtausten havainnointiin tilanteen ollessa p\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saatetaan v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lepuuttajaa, johon on kiinnitetty uppoava \u00e4mp\u00e4ri, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kyseisen yhdistelm\u00e4n liikkeit\u00e4 havainnoidaan esimerkiksi 10 minuutin ajan. Tai sitten siihen kiinnitet\u00e4\u00e4n AIS-transponderi, jonka j\u00e4lkeen sama voidaan tehd\u00e4 tietokoneruudulta.<\/p>\n
T\u00e4hystyssektorit t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on p\u00e4\u00e4asiassa etusektoreihin suunnattuja. Suomen saaristoisissa olosuhteissa per\u00e4sektorin t\u00e4hyst\u00e4minen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 monet lahdet voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 muutoin katveeseen. Samoin rantaan p\u00e4\u00e4ssyt uhri todenn\u00e4k\u00f6isesti on etsinyt suojaa mets\u00e4st\u00e4 tai m\u00f6keist\u00e4, mutta saattaa kuulla pelastusaluksen koneen jylin\u00e4n ja tulla rantaan heiluttamaan. Maantieteellisi\u00e4 eroavaisuuksia.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen oli esitelm\u00e4vuoroissa Ruotsin ja Britannian meripelastusseurat. My\u00f6s minun vuoroni oli esitell\u00e4 omaa toimintaamme. Organisatorisesti suomalainen erikoisuus on paikallisyhdistysten varaan rakentuva organisaatio. Monissa muissa maissa toiminta perustuu keskusjohtoiseen organisaatioon. Molemmissa rakenteissa on omat hyv\u00e4t ja huonot puolensa. Suomessakin siirtymist\u00e4 keskusjohtoiseen rakenteeseen selvitettiin pari vuotta sitten, mutta asiaa ei viety pidemm\u00e4lle varsin laajasta vastustuksesta johtuen. Suomalaisen rakenteen selke\u00e4 etu on, ett\u00e4 asiat voidaan suunnitella paikallisesti varsin pitk\u00e4lle huomioiden paikalliset olosuhteet. My\u00f6s raportoinnin ja hallintoty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy kohtuullisena ja erityisesti aktiiveilla on eritt\u00e4in suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin suuntaan toimintaa paikallistasolla kehitet\u00e4\u00e4n \u2013 niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa.<\/p>\n
Lounaan j\u00e4lkeen saimme kuulla esitelm\u00e4n RS:n suunnitelmista koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n standardoimiseksi. Vapaaehtoisten osalta t\u00e4llaista ollaan Norjassa vasta tekem\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 oli itse asiassa minulle suuri yll\u00e4tys. Suomessahan valtakunnallinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on ollut olemassa jo yli kymmenen vuotta ja siirtym\u00e4aika paikallisyhdistyksill\u00e4kin on loppunut 2012. Syyt standardointiin kuulostivat hyvinkin tutuilta ja havaitut ongelmat tai haasteet samaten. My\u00f6s tavoitteet ja systeemin rakentaminen muistuttaa kovasti kotimaista versiota.<\/p>\n
Illaksi oli j\u00e4rjestetty ensimm\u00e4inen suurempi harjoitus. Harjoitukseen osallistuivat meid\u00e4n vaihtareiden miehitt\u00e4min\u00e4 (oli mukana siis taustatukea antamassa toki aluksen varsinainen kippari ja h\u00e4nell\u00e4 aluksen oma kansimies) \u201dEgil Nyg\u00e5rd\u201d ja \u201dElias\u201d. Lis\u00e4ksi paikalla olivat pelastusteht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s punaisen ristin alus ja pelastushelikopteri. Aiheena oli vesibussin tulipalo, mink\u00e4 seurauksena 16 ihmist\u00e4 joutui pakenemaan aluksesta suhteellisen pikaisesti. Olin itse \u201dEgil Nyg\u00e5rdin\u201d harjoitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 kansimiehist\u00f6n ollessa kotoisin Kreikasta ja Ranskasta. Matkalla harjoitusalueelle harjoitus-MRCC m\u00e4\u00e4r\u00e4si minut viel\u00e4 OSC:ksi, joten voinee sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4si suoraan tuleen. Ottaen huomioon, ett\u00e4 alue on uusi, paikannimet norjaa, miehist\u00f6 on uusi, alus on uusi, navigointilaitteet ovat uudentyyppiset (t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on Telchart ja Furunon \u201derilainen mit\u00e4 meill\u00e4\u201d mallia oleva tutka, Wiltsussa Loisto + paperikartta + Navnet VX2-mallinen vispil\u00e4 katolla), viestint\u00e4laitteet ovat v\u00e4h\u00e4n erilaiset ja kommunikointikieli kokonaisuudessaan on lukuisilla eri aksenteilla \u00e4\u00e4nnetty englanti\u2026 joten, jos homma pysyy jotenkin puikoissa, voitaneen tulokseen olla tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Oikeastaan jatkuvan harjoittelun tarpeellisuus paikallisyhdistyksiss\u00e4 tulee t\u00e4ss\u00e4 hyvin ilmi: Kun alustuntemus on hyv\u00e4 ja proseduurit muutoinkin yhtenev\u00e4iset, kommunikoinnin tarve ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrysten todenn\u00e4k\u00f6isyys v\u00e4henee huomattavasti. T\u00e4m\u00e4 vapauttaa erityisesti p\u00e4\u00e4llyst\u00f6n resursseja varsinaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, kun voi luottaa siihen, ett\u00e4 asiat tehd\u00e4\u00e4n ainakin suunnilleen oletetulla tavalla (ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, jos teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei pystyt\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ilmoitetaan siit\u00e4). Toisaalta, t\u00e4m\u00e4kin harjoitus osoittaa, ett\u00e4 aika monet meid\u00e4n(kin) mepetoimintaan omaksutut proseduurit ovat sellaisia, joihin tavalla tai toisella on p\u00e4\u00e4dytty muuallakin maailmassa. Muutoinhan t\u00e4llaisen harjoituksen l\u00e4pivienti olisi ollut t\u00e4ll\u00e4 konseptilla mahdotonta. Nyt siit\u00e4 suoriuduttiin porukalla.<\/p>\n
<\/p>\n
Elias Altarriba<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Keskiviikko alkoi tiistaihin verrattuna rauhallisemmin. Aamiaisen j\u00e4lkeen aloitimme oppituntisetill\u00e4, miss\u00e4 k\u00e4ytiin l\u00e4pi RS:n hyv\u00e4ksi havaittuja toimintatapoja toimittaessa SAR-aluksilla. P\u00e4\u00e4osa havainnoista oli hyvinkin verrattavissa Suomen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, joitakin eroavaisuuksiakin toki oli. Muun muassa kylkihinauksessa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapana laittaa ensin vetospringi, sitten keulak\u00f6ysi, per\u00e4k\u00f6ysi ja lopuksi jarruspringi. Pienell\u00e4 sivupuskulla vetospringi kuulemma riitt\u00e4\u00e4 h\u00e4t\u00e4siirtoon n\u00e4ill\u00e4 vesill\u00e4. Saimaan kapeikoissa t\u00e4m\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-452","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutiset"],"acf":[],"yoast_head":"\n